”Tervanruukuu” oli 1800-luvun puolivälissä suurimmillaan ja tätä mustaa kultaa soudettiin Oulun tervaporvareille välitettäväksi edelleen maailmalle puisten laivojen tervaukseen. Vähitellen elinkeino menetti merkityksensä kauppatuotteena, mutta tervanpolton osaaminen oli ja on edelleenkin hallinnassa useilla kylillä Kuhmossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siitä osoituksena oli mm. vuonna 2000 toteutettu ”Maailman suurin tervahauta” –hanke, joka toteutettiin Lentiiran kylällä. Lisäksi Niemiskylä heräsi 1990-luvun puolivälissä toteuttaessaan suuria metsän käyttöön perustuvia hankkeitaan.

Rakennettiin yhdessä täysimittainen tervavene tynnyreineen ja perustettiin pysyvä, jokaisen nähtävissä oleva tervanpolttopaikka kylätalon rantaan unohtamatta maastoon asetettuja opasteita.
Tässä hienossa ja ympäristössä kokoonnutaan joka kesä kyläjuhlaan. Poltetaan tervahautaa, jos saadaan tervaksia riittävästi. Tervaspuiden saanti alkaa olla nykyisin aina vain vaikeampaa.

Niemisen Kyläyhdistys toteutti ”Lotnikka” –hankkeella 2008-2010 tervaperinnettä esittelevän näyttelyn sisätiloihin ja jatkaa ”Toimiva Tervakylä” -hankkeella 2011-2012 tervaperinteen vaalimista Kuhmossa sekä kehittää edelleen perinteen esittelyä niin koti, -kuin ulkomaisillekin tutustujille. ”Lotnikka” –sana tarkoittaa haudanpolton valvojaa, työnjohtajaa.

Näyttelymme on avoinna yleisölle  sopimuksen mukaan.
Lisätietoja näyttelystämme verkkosivuilta niemiskyla.fi ja kainuu.fi/kylat>kuhmo>nieminen

Olemme myös mukana matkailutie ”tervantie.fi”-sivustolla. Sieltä löytyy myös useita tervan tuottamiseen liittyviä videoita.

Lentiiran kyläyhdistyksellä on myös tervanpolttotoimintaa.

Tervalinkit
www.kainuunterva.com
Tervan tie (matkailutie Oulusta Kuhmoon)